Toolbar
Dokumenttielokuvia

Dokumentti banaaninviljelyksestä Costa Ricassa 

Banaani voi olla terveellistä niitä syöville, mutta kohtalokkaan vaarallista niiden viljelijöille. Kymmenet tuhannet väliamerikkalaisten banaaniviljelmien työläisistä ovat sairastuneet vakavasti viljelmillä käytettyjen myrkkyjen takia. 

Halvan herkun kallis tie on kertomus vastuuttomuudesta, turhamaisuudesta ja liian halvasta ruuasta. Se on myös kuvaus costaricalaisesta banaanityöntekijästä Jorgesta, jonka elämää myrkyt varjostavat. 

Keski-Amerikan banaaniviljelmillä työskentelevät ja niiden läheisyydessä asuvat ihmiset maksavat terveydellään osan meille usein polkuhinnalla myytävien banaanien hinnasta. Banaaninviljelyssä käytetään - ennen muuta hedelmän ulkonäön parantamiseksi - kasviloisten ja rikkaruohojen torjunta-aineita, joiden vaarallisuudesta ei kerrottu ilman suojavarusteita työskenteleville työntekijöille mitään. Tuhannet sairastuivat ja monet myös menehtyivät myrkytysoireisiin. 

Nyt tietoisuus viljelmillä käytettyjen myrkkyjen vaikutuksista on kasvanut ja ihmiset ovat alkaneet hakeutua hoitoon. Pelkästään Costa Ricassa myrkytysten seurauksista, mm. kroonisesta päänsärystä ja steriiliydestä, kärsii 20 000 ihmistä. 

Banaanityöntekijä Jorge Caspadas kertoo hiljaisella tavallaan avoimesti, mitä altistuminen merkitsi hänen elämässään. Banaaniyhtiöt ovat olleet haluttomia maksamaan korvauksia ja pyrkivät välttämään korvausvaatimusten oikeuskäsittelyn. Aiemmin myrkytyksiä aiheuttaneet aineet on nyttemmin kielletty ja korvattu uusilla kemikaaleilla. Ongelmana on, että niidenkään vaikutuksista ihmisen terveyteen ei tiedetä vielä tarpeeksi. 

Dokumentin tekijät yrittivät turhaan saada Costa Rican viljelmille kuvausluvan suurilta monikansallisilta banaaniyhtiöiltä. Myöskään haastattelupyyntöihin ei vastattu. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi dokumentin kuvaaminen ilman lupaa - banaanityöläisten avustuksella. 

Juvalainen kartanonherra Nils "Niilo" Grotenfelt ryhtyi luomutuottajaksi kolmesta syystä. Ensinnäkin hän uskoo että luomutuotannon tulevaisuus on taloudellisesti kannattavampaa kuin tavallisen maataloustuotannon. Toiseksi luomutuotanto on maanviljelijälle perusmaanviljelyä haasteellisempaa ja kiinnostavampaa. Ja kolmanneksi: luomutuotanto ei aiheuta yhtä paljon ympäristöhaittoja kuin keinolannoitteisiin perustuva tehotuotanto. 

Kuusi tuhatta kiloa kastematoja on dokumenttielokuva Suomen suurimman luomumaitotuottajan, juvalaisen Vehmaan kartanon vuodesta. Mistäkö elokuvan nimi? Siitä, että luonnonmukaisesti viljellyllä peltohehtaarilla voi olla jopa kuusi tuhatta kiloa kastematoja. Siinä missä perustilalla maan kasvuvoima perustuu keinolannoitteisiin, luomutilalla se perustuu ennen muuta hyvinvoivaan maahan.

Elokuvassa seurataan Vehmaan tilan elämää tilan isännän silmin keväästä 1995 kevääseen 1996. Suomi on juuri liittynyt Euroopan unioniin ja hullun lehmän tauti ravistelee Euroopan maataloutta. Vuoden aikana tapahtuu kaikenlaista: vasikoita syntyy ja kuolee, maataloustuottajien etujärjestön johtaja vierailee tilalla, pakkanen paukkuu ja rehusatsi onnistuu. Elokuvasta käy hyvin ilmi maatilan arki ja maitotilan eri työvaiheet. 

Kuusi tuhatta kiloa kastematoja on myös luontoelokuva. Tilan vanhassa koivikossa, hakamaassa, elää kolopesijöitä ja kurki pesii Vehmaan mailla. Elokuvassa seurataan ainutlaatuisin otoksin kurjen elämää kevään soitimesta poikasten varttumiseen ja lentoharjoitteluihin – ja lopulta syksyn muuttoon. Kun uusi kevät koittaa, kaikkia jännittää sama asia: onko kurki palannut tänäkin vuotena? 

Dokumentti Konevitsan murroksesta 

Munkit lähtivät Konevitsan luostarisaarelta evakkoon sodan pyörteissä vuonna 1940. Neuvostoliiton laivasto otti Laatokalla sijaitsevan saaren tukikohdakseen. Sotilaat tekivät luostarikirkosta varaston ja sivuluostarista meritorpedojen rakennushallin. Munkkien hautausmaa kelpasi jalkapallokentäksi. 

Mitä kuuluu Konevitsan luostarisaarelle tänään? Munkit ovat palanneet pitkän evakon jälkeen. Edessä oleva luostarin korjaustyö tuntuu ylivoimaiselta urakalta orastavalle munkkiveljestölle, joka koostuu suurelta osin entisistä huumeidenkäyttäjistä. Apuna ovat suomalaiset vapaaehtoiset, jotka matkaavat pyhälle saarelle kerta toisensa jälkeen luostaria jälleenrakentamaan. Mutta riittävätkö voimat ja rahat? 

Aatelisluostarin aamusoitto on Konevitsan murroksesta ja suomalaisista vapaaehtoisista kertova dokumentti, jota kuvattiin luostarisaarella syksyllä 1995. 

Dokumenttielokuva hevosmetsureiden paluusta